Lundahl-sukuyhdistys-Släktföreningen Lundahl

Kotisivut

	Etusivu

	Ajankohtaista

	Säännöt

	Sukuhaarat

	Sukuarkisto ja valokuvia

	Sukukirjeitä

	Sukupuu

	Sukuneuvosto

	Linkit

	Vieraskirja

	Jäseneksi

Sukuhaara J

Kantaisä Albert Andrei Lundahl

Albert Andrei Lundahl syntyi Oulussa 25.12.1847 suuren sisarussarjan nuorimpana poikana. Hän kuoli 14.8.1911 Oulun läänin Pyhäjärvellä. Äidin kuollessa Albert oli 3 vuotias ja isän kuollessa 11 vuotias. Veljeään huomattavasti vanhemmat sisarukset ovat sen johdosta varmaankin hoivan-neet ja kouluttaneet häntä. Perhealbumin mukaan ovat varsinkin sisarten Olivian, Amandan ja Cecilian perheet olleet hänelle läheisiä.

Y.W Jalanderin 1912 toimittaman matrikkelin "Biografiska upgifter över de nuvarande och vordne farmaceuter vilka icke inneha' eller innehaft apotek i Finland" mukaan Albert Lundahl "genomgått 4 klassig elementarskola i Uleåborg. Farm.stud. 4 mars 1865. Kondit. i Kuopio, Nurmes och Kajana. Förestår sedan 24 juni 1875 filialapoteket i Pyhäjärvi U:borgslän". Kirkonkirjojen mukaan Albert Lundahl muutti 3.6.1862 Oulusta Kuopioon ja sieltä 8.8.1870 farmaseuttina Nurmekseen. Kajaanin seurakuntaan hän on tullut 14.2.1874 ja siirtynyt sieltä proviisorina Pyhäjärvelle 24.6.1875. Nurmeksen seurakunnan kirkonkirjoista ei ole löytynyt häntä koskevaa merkintää.

Albert Lundahl avioitui 16.8.1877. Hänen vaimonsa oli Aurora Sofia Bergelin, s.Rovaniemellä 10.3.1848, k. 15.1.1924 Pyhäjärvellä Ol. Vaimon vanhemmat olivat Kemin nimismies Gabriel Jakob Anders Bergelin, s. 5.8.1804 Merikarvialla, k. 5.4.1850 Rovaniemellä ja Johanna Holm, s. 3.3.1816 Kemissä, k. 5.3.1856 Kemissä. Aurora Bergelinin kasvatusvanhemmat olivat kirkkoherra Johan Simelius, s. 17.8.1819 Rautiolla, k. 30.6.1897 Pyhäjärvellä 01. ja Johanna Kristina Ottelin, s. 12.10.1819 Lohtajalla, k. 20.1.1892 Pyhäjärvellä 01. Kirkkoherra Simelius myös vihki Albert Lundahlin ja Aurora Bergelinin avioliittoon.

Aurora Bergelinin isovanhemmat olivat Merikarvian kirkkoherra Gabriel Bergelin, s. 19.7.1749, k. 14.11.1816 ja Margareta Elisabeth Levón, s. 26.10.1763, k. 27.7.1853. Kirkkoherra Gabriel Bergelinin isä oli lukkari Gabriel Bergelin, s. 1700, k. 29.6.1758 ja Ingrid Kristerintytär Orenius (Orelius) s. 1707, k. 17.4.1743.

Muutettuaan Pyhäjärvelle Albert Lundahl toimi siellä Haapaveden Apteekin sivuapteekin hoitajana elämänsä loppuun asti. Haapavedeltä kävi lääkäri vastaanottamassa potilaita samassa talossa, jossa apteekkikin oli. Siinä oli myös kunnantalo ja käräjätupa. Aurora Lundahl möi apteekin talon kunnalle 14.5.1917. Tämän taloryhmän rakennuksista oli vielä jäljellä ennen 1939 alkanutta talvisotaa päärakennus. Se oli punaiseksi maalattu päreseinäinen talo. Kunnan tuvassa oli tavattoman leveät lattialaudat. Talo sijaitsi Verkkorantaan vievän tien ja kirkolle menevän maantien kulmauksessa.

Ennen Albert Lundahlin tuloa Pyhäjärvelle olivat pitäjän asukkaat saaneet lääkkeitä hevospostin mukana ympäristöpitäjistä Kiuruvedeltä ja Haapavedeltä. Pyhäjärven Apteekin täyttäessä 1973 60 vuotta oli Pyhäjärven Sanomissa kuvauksia apteekin eri vaiheista ja apteekkareista. Tässä yhteydessä vanhat pyhäjärveläiset Viljami Simpanen ja Pekka Komu, jotka olivat henkilökohtaisesti tavanneet Albert Lundahlin, kirjoittivat muistelmiaan hänestä. Simpanen kertoo Albet Lundahlin olleen ison, komean ja kohteliaan miehen, myös ruotsikoksi mainitun. Häntä pidettiin niin pätevänä alallaan, että sanottiin taudin olevan kuolemantaudin, ellei se Luntaalin lääkkeillä parane. Kerrotaan hänen myös itse tehneen diagnooseja ja määränneen lääkkeitä. Lääkkeiden lisäksi apteekista sai katekismuksia, virsikirjoja ja letvehnäsiä, joita erinomainen perheenemäntä Aurora itse leipoi. Vanhan kansan mielestä ei yhtä hyvää apteekkia ole sen koommin ollutkaan.

Sääennustus kuului Albertin harrastuspiiriin. Sitä hän ei kuitenkaan ottanut haudanvakavasti kuten seuraavakin tarina kertoo: Pappi tuli apteekkiin lääkkeitä ostamaan ja kysäisi samalla Albertilta milloin mahtavat jäät lähteä Pyhäjärvestä, että pääsisi kalastamaan. Sanavalmis Albert vastasi siihen: "Tuon piru - mitäs sitä minulta kyselet, parempi tuttuhan olet itse Jumalan kanssa". "Tuon piru" olivat kuulemma usein ensimmäiset sanat hänen alkaessaan puhua jostakin asiasta. Toinen sanonta, joka on jäänyt hänen tyttärensä Elma Sammallahden kertomana jälkipolvien tietoon oli Albertin lause "Pistää tuon vaan nokkaan alle" ellei ruoka sattunut olemaan lapsille mieluista.

Nuoruudessaan Albert Lundahl oli joutunut järkyttävän tapauksen uhriksi. Sen seurauksena hänen toinen kätensä ja jalkansa jäivät vammaisiksi sekä lisäksi hänen puheensa oli aika ajoin takeltelevaa ja änkyttävää. Hänen poikansa Eelis ja Heikki ovat kertoneet lapsilleen tämän onnettoman tapauksen olleen seuraavanlaisen: Nuorena apteekkioppilaana Albert oli lähtenyt Kajaanista Kuopioon täydentämään apteekin lääkevarastoa. Vaihtaessaan hevosta jossakin majatalossa oli sen isäntä kysellyt häneltä matkan tarkoitusta ja saanut selville, että Albertilla oli mukanaan runsaasti rahaa. Isäntä päätti renkinsä kanssa ryöstää Albertin. He lähtivät muka saattamaan Albertia, mutta ohjasivatkin hänet sivutielle, hakkasivat henkihieveriin, heittivät ojaan ja peittivät hänet lehdillä ja lumella. Albert oli maannut jo kolmatta vuorokautta ojassa, kun sattumalta metsän omistaja oli ajanut reellä tietä pitkin ja huomannut outoja jälkiä. Lumen alta olivat pilkottaneet miehen saappaat. Löydettyään Albertin isäntä oli vienyt hänet kohmettuneena kotiinsa. Siellä Albert virkosi hyvässä hoidossa. Elinikäiset vammat hän kuitenkin sai tästä matkastaan. Puhekyky alkoi palata vasta vuoden kuluttua. Ensimmäinen sana oli silloin "satan" ja se lipsahti Albertin suusta kun hän skruuvia pelatessaan löi vahingossa pöytään itselleen epäedullisen kortin.

Perheenäiti Aurora oli taitava ja ahkera kaikissa kodin töissä. Perheessä harrastettiin puhdetöitä ja kun talossa oli seitsemän poikaa ja vain yksi tyttö, alkoivat pojatkin tehdä myös ns. naisten töitä mm. koruommeltuja liinoja, joita on säilynyt suvun piirissä myöhemmille sukupolville. Myös musiikki oli koko perheen harrastus. Viulu ja harmooni olivat ahkerassa käytössä. Ainakin vanhimmat pojat Valter ja Arthur soittivat viulua. Perheen kaikki lapset olivat innokkaita kuorolaulajia.

Vaikka Pyhäjärvi oli kaukana keskuksista, koulutettiin kaikki lapset. Se tapahtui joko Oulussa tai Kuopiossa. Työnsaantimahdollisuudet olivat kotipaikkakunnalla vähäiset. Isänsä alalle saivat kotimaassa alkukoulutuksen vanhimmat pojat Valter ja Arthur sekä Einar, jotka myöhemmin muuttivat Amerikan Yhdysvaltoihin, Valter v. 1901, Arthur v. 1902 ja Einar v. 1906. Nämä Albertin lapset eivät muuttaneet sukunimeään kuten Suomeen jääneet Hugoa lukuunottamatta tekivät. Uudeksi sukunimeksi otettiin yleisen nimenmuutoksen yhteydessä 1906 Sammallahti lapsuuskodin lähellä olevan sen nimisen Pyhäjärven lahden mukaan. Säilynyt kirjeenvaihto kuvaa mielenkiintoisesti Amerikkaan muuttaneiden veljesten ja kotimaahan jääneiden vanhempien ja sisarusten elämää vuosisadan alussa. Kuvaavaa sen ajan oloille oli esimerkiksi, että vanhin poika Valter pani oman poikansa toiseksi ristimänimeksi Schauman.

Helsinki 10.1.1986

Eeva Lähteenkorva

Albert Lundahlin

pojantytär

Albert Lundahlilla ja Aurora Bergelinilla oli seuraavat lapset,

jotka kaikki syntyivät Oulun läänin Pyhäjärvellä:

Johan Valter, s. 12.8.1878

Elma Johanna, s. 23.1.1880

Lars Arthur, s. 28.10.1881

Elis Alfred, s. 7.1.1884

Henry Albert, s. 20.1.1886

Einar Ilmari, s. 16.12.1887