|
|
 |  | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kantavanhemmat |  |
1 SUKUPOLVI
Lars Lundahl
Vanhin Lundahl-suvun tiedossa olevista esi-isistä on Lars Lundahl. Hän on syntynyt Tukholmassa 25.7.1746 ja kuollut 17.2.1817 Raahessa.
Varhaisin tieto Lars Lundahlista on löytynyt Tukholman kaupungin arkistossa olevasta taksoitus-luettelosta vuodelta 1765 (Kronotaxeringslängd 1765:377). Siinä mainitaan tynnyrintekijäkisälli Lars Lundahl, joka tuolloin asui Tukholmassa, Jacobin seurakunnassa Åskeslaget 54-korttelissa ja oli opissa tynnyrintekijä Erich Strandellilla. Seuraava tieto hänestä on vasta 20 vuotta myöhemmin. Tukholmassa 4.2.1785 annetun muuttokirjan perusteella on hänestä Kuopioon muuttaneiden luetteloon tehty seuraava merkintä: "N:o 78 Blivit antecknad som inflyttad 3.9.1785 såsom Tunnbindare, Kypare Lars Lundahl, g. - i Stockholm 4.2.1785". Monista yrityksistä huolimatta ei olla onnistuttu selvittämään Lars Lundahlin elämänvaiheita vuosien 1765-85 väliseltä ajalta.
Kuopiossa Lars Lundahl toimi tynnyrintekijänä Kronobränneri-nimisessä panimossa. Sen omistivat vuoden 1786 loppupuolelle asti insp. Simeon Labbart ja majuri Gregor von Konow. Sen jälkeen se siirtyi kapteeni Berndt Aminoffin omistukseen.
Lars Lundahl vihittiin avioliittooon Beata Helena Carmitzin kanssa Kuopiossa 18.7.1786. Vihittyjen luettelon mukaan Lars Lundahl oli tällöin leski. Ei ole tietoa oliko hänellä ensimmäisestä avioliitos-taan lapsia vai ei. Ripillä ovat Lars ja Beata Lundahl käyneet Kuopiossa mm. 21.10.1787. Kuopiosta he muuttivat Raaheen vuoden 1788 lopussa.
Raahen ajalta löytyy Lars Lundahlin nimi 15.8.1811 allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koski Raahen kaupungin tulipalossa korvauksen saaneita kaupungin asukkaita. Korvaukset olivat 5 1/2 prosentista 40 prosenttiin tuhoutuneen omaisuuden arvosta. Lars Lundahl kuului siihen ryhmään, jonka korvaus oli 22-25 %. Hän sai korvausta yhteensä 239 ruplaa 79 kopeekkaa. Lars Lundahlin kuoleman jälkeen tehdyn, 21.10.1817 päivätyn perunkirjoituspöytäkirjan mukaan Lundahlit omistivat talon ja tontin N:o 85 kaupungin toisessa korttelissa. Tontti oli kulmatontti (Stagverksg./Södra Staketsg.). Tonttikirjoissa on Lars Lundahlin ammatiksi merkitty tynnyrintekijä-mestari.
Beata Helena Carmitz syntyi 10.3.1762 Kuopion maaseurakuntaan kuuluvassa Savisaaressa. Hänen vanhempansa olivat torppari Hans Carmitz, syntynyt Savisaaressa 25.2.1729 ja hänen toinen avio-puolisonsa Brita (Birgit) Rockman, syntynyt Savisaaressa 1730. Heidät oli vihitty avioliittoon Kuopiossa 17.9.1749.
Beata Carmitzin isovanhemmat olivat Jacob ja Cecilia Carmitz. Kuopion seurakunnan rippikirjassa vv. 1749-59 todetaan, että Jacob Carmitz oli hyvä lukija. Jacob Carmitzin isä on Hans Jacobsson Carmitz. Hänet hyväksyttiin Kuopion käräjillä 17-19.8.1699 pitäjän räätäliksi toteamuksella, että hän on "af ährl. säng afkommen samt med förnäme och trowärdige Pass och Attester bestyrkt sitt härtill förda ährliga och nödiga lefverne."
Hänen vaimonsa oli Leppävirran kirkkoherran Clemens Bertholdi Oxmanin ja tämän toisen puolison Brita Henrikintytär Bruus'in tytär Margareta Oxman, k. 1691.
Ennen avioliittoaan Beata Carmitz toimi emännöitsijänä Iisalmessa ja sisäkkönä Kuopiossa. Raahessa hän toimi kätilönä 57 vuotta. Hänen hautakivessään Haaralan hautausmaalla kerrotaan hänen auttaneen maailmaan yli 2000 lasta.
Beata Carmitz (perunkirjoituspöytäkirjassa 27.11.1848 Karmitz) kuoli Raahessa 12.11.1848 86 vuotiaana. Hänen poikansa Abraham oli silloin ollut naimisissa jo 20 vuotta ja lastenlapsista olivat syntyneet kaikki muut paitsi nuorin Amelie.
Helsingissä, tammikuun 7 päivänä 1987
Runar M. Lindroth
Abraham Lundahlin pojan Arthurin tyttärenpoika
Lars ja Beata Lundahlilla oli neljä lasta:
Lars Gustaf, s. 28.12.1786 Kuopio, k. 28.7.1791 Raahe.
Maria Helena, s. 7.8.1794 Raahe, k. 15.8.1796 Raahe.
Abraham, s. 15.6.1801 Raahe, k. 23.10.1858 Oulu.
Philip Pontus, s. 1803 Raahe, k. 1805 Raahe.
II SUKUPOLVI
Abraham Lundahl
Abraham Lundahl syntyi Raahessa 15.6.1801 tynnyrintekijämestari Lars Lundahlin ja hänen vaimonsa Beata Carmitzin kolmantena lapsena. Muiden sisarustensa kuoltua muutaman vuoden ikäisinä, jäi Abraham suvun ainoaksi jatkajaksi. Hän kuoli Oulussa 23.10.1858. Viimeiset 22 vuottaan hän hoiti kaupunginviskaalin virkaa Oulussa.
Abraham Lundahlin virkaura oli 19.10.1854 päivätyn ansioluettelon mukaan seuraavanlainen:
"Vuosina 1815-1817 puhtaaksikirjoittajana Vähä-Savon ylä- (pohjois) tuomiokunnassa.
20. marraskuuta 1818 määrätty veronkantokirjuriksi Ylä-Karjalan (Pohjois-Karjalan) kihlakuntaan.
Vuosina 1819-1824 toiminut tuomarin apulaisena käräjillä Viipurin läänin Käkisalmen keski-tuomiokunnassa, osaksi puhtaaksikirjoittajana osaksi myös päätösten laadinnassa.
Vuonna 1825 ollut Viipurin läänin lääninsihteerin apulaisena päätösten laadinnassa ja tässä yhteydessä saanut 15. kesäkuuta 1825 Maaherran määräyksen hoitaa kuuden viikon ajan isojakoasioiden varalääninsihteerin virkaa.
6. elokuuta 1825 saanut jatkomääräyksen hoitaa mainittua virkaa vielä yhden kuukauden ajan.
9. marraskuuta 1825 saanut Korkea-arvoiselta Prokuraattorivirastolta valtakirjan Raahen kaupungin-viskaalin virkaan.
7. marraskuuta 1836 suotu Korkea-arvoisen Herra Prokuraattorin valtakirjalla armollisesti nimitys nykyiseen virkaansa Oulun kaupunginviskaaliksi."
Sama ansioluettelo jatkuu kuvaten Abraham Lundahlin tehtäviä: "Kaupunginviskaalin virassa ajanut Raahen raastuvanoikeudessa kaikkiaan 504 ja Oulun kämnerioikeudessa 2600 kannetta, joista huomattava osa on lopullisesti vahvistettu Korkea-arvoisessa Keisarillisessa Vaasan Hovioikeudessa ja Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätöksellä. Vuonna 1826 ja sen jälkeen vuodesta 1830 vuoteen 1846 ollut vuosittain Kalajoen, Salon, Siikajoen, Limingan, Oulun, Muhoksen, Paltamon, Iijoen sekä Ylä- ja Ala Tornion pitäjien maanjako-oikeuksien puheenjohtajien käyttämänä sihteerinä 43. Erityis-maanjako-oikeuden istunnoissa. Vuonna 1833 ollut apulaisraatimiehenä Oulun kaupungin raastuvan-oikeuden pitämässä kirkontarkastuksessa ja pitänyt pöytäkirjaa tästä toimituksesta.
Heinäkuusta 1838 alkaen toiminut Oulun kaupungin Korkea-arvoisen Maistraatin määräämänä Kaupungin Huutokauppakamarin hoitajana ja toimii siinä tehtävässä edelleenkin.
26. marraskuuta 1853 otettu Oulun Korkea-arvoisen Maistraatin päätöksellä leimamestariksi Oulun kaupungin hallioikeuteen."
Ansioluettelon lopussa todetaan, ettei Abraham Lundahl ole ollut syytteessä minkäänlaisista rikkomuksista virkatehtävissään.
Abraham Lundahl vihittiin 22.1.1828 avioliittoon Catharina Charlotta Cajanuksen kanssa, s. 3.10.1805 Pyhäjoella, k. 3.8.1850 Oulussa. Puolison vanhemmat olivat maanmittari Anders Cajanus, s. 17.7.1776 Toholammilla, k. 11.5.1840 Pyhäjoella ja Kälviän kirkkoherran Elias Alceniuksen ja Klaara Moliis'in tytär Maria Katarina Alcenius, s. 10.1.1774 Lapväärtissä, k. 31.10.1812 Pyhäjoella.
Gerda Weneskosken (sukuhaara B) kertoman perimätiedon mukaan Abraham ja Catharina Lundahlin kodissa pidettiin usein kutsuja, joihin mm. viinit tilattiin ulkomailta. Vieraanvaraisessa kodissa kestittiin myös kaupungissa vierailevia taiteilijoita ja seurueita. Reki- ja muita retkiä tehtiin usein.
Catharina Lundahlin kuoleman jälkeen tehdyn perunkirjoituspöytäkirjan mukaan Abraham ja Catharina Lundahl olivat melko varakkaita. Kiinteistöinä he omistivat tontin N:o 41 Oulun kaupungin toisessa korttelissa ja tontin n:o 52 kaupungin viidennessä korttelissa, Rantavainio nimisen niityn Kuivalanperällä, haka-alueen Höyhtyällä sekä tavaravaraston Kajaanin tullissa. Lisäksi heillä oli runsaasti kulta- ja hopeaesineitä, 12-vuotias juoksijaori, 3 lypsävää lehmää ja vuoden vanha pässi, huonekaluista huomattavimpana flyygeli fortepiano ja paljon muuta irtaimistoa.
Lähteet: Abraham Lundahlin pojan Lars'sonsson Larsin pojan Georg Lundahlin lapsien hallussa olleet Abraham Lundahlin 19.10.1854 päivätty ansioluettelo ja Catharina Lundahlin kuoleman jälkeen tehty, 28.10.1850 päivätty perunkirjoituspöytäkirja.
1986/U.L.
|
 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
